Kovin nopeaa nää näyttelyvoitot unohtuu, ja paluu arkeen alkaa. Voin sanoa että oli aikas ihanaa nukkua maanantainaamuna PITKÄÄN Gällivaren reissun jälkeen lomalla kun olen.
Päivä meni purkaessa matkatavarat ja pestessä pyykkiä. Ja netissäkin tuli vietettyä kieltämättä jokunen aika :)
Illalla kävimme Tokmannilla, mukaan tarttui uusi pusero ja ilokseni huomasin että Tokmannin valikoimiin oli tullu minifroligit, joita aiemmin olen ostanut Ruotsista. Oikein sopivan kokoisia sellaisenaan annettavaksi tokoiluun ja näyttelyihin. Normi froligit ovat sen verran isoja, että Titokin mässyttää sellaista hetkisen ;)
Illalla kävin Titon kanssa muutaman kilsan lenkin kiertäen Tokolanperällä pyörätietä pitkin. Ei voi muuta sanoa, kuin että sääskiä oli ja PALJON. Osa matkasta meni juostessa ja huitoessa itikoita. Tito oli aikas sipissä lenkin jälkeen, sen verran reipas tahti oli ja kuuma. Sitten otin Petunian ja ajattelin että josko kierrän Välikylän kautta, siellä lähempänä merta voisi olla vähemmän sääskiä. Mutta ei... vaikka laitoin Petulle lähtiissä Haaparannasta ostamaa "luontaistuotteista" tehtyä (mm. sitruuna) sääskimyrkkyä, se ei auttanut mitään! Välillä oli katkottava tien vieriltä jotain horsmia ja yrittää niillä huitoa pois ötökät Petusta. En kyllä muista tälläistä sääskikesää vähään aikaa olleen :(

Pitihän mun ikuistaa "poropalkinnoista" kuvat ;) Sen verran harvinaisia ovat perinteisten pyttyjen joukossa. Eli tässä Roviksen poro:


ja tässä Gällivaren poroaiheinen tuikkukippo:


Tänään päivällä sain aikaiseksi tehtyä pyykinpesukoneelle puhdistuksen. Eli irrotin kaikki pesuainelaarit ja liotin ne sellaisella aineella jotka on tarkoitettu saostumien poistoon.
Puhdistin nukkasuodattimet ja sen jälkeen laitoin pesupalloon em. ainetta desin, ja pyöritin ohjelman 95 asteessa. Puhdasta tuli :)
Tein ruoaksi ihania lämpimiä voileipiä jossa oli espanjalaista chorizo makkaraa ja juustoraastetta.
Puoli viideksi kiirehdin Pitkänkarin kentälle seuraamaan tokotuomari Piritta Pärssisen tokokurssia. Paljon tuli uusia ideoita ja oli kivaa nähdä melkein koko aktiivinen tokoporukka yhdellä kertaa ja vaihtaa kuulumisia. Kuvia tuli otettua vaivaiset 300 kuvaa. Niiden editoimista eräät sitten saavatkin odotella jonnin aikaa :)
Yhden kuvan sieltä poimin, tässä likat seuraavat Pipan opetusta:


Onneksi tälle illalle sattui voimakas tuuli, saimme olla ILMAN SÄÄSKIÄ ja koirillakaan ei ollut niin kuuma :) Suuri kiitos Paulalle kurssin järkkäämisestä!

Kurssilta lähdin puoli ysin maissa hakemaan Titoa lenkille. Käytiin PITKÄ lenkki Titon kanssa Tuomiojalla. Taas löyty uusi reitti, missä ei ollut aikaisemmin tullut käytyä. Aika väsynyt Tito lenkin jälkeen oli. Tuulesta huolimatta lämpöasteita oli lähemmäs 20.
Kotona pyörähdin sen verran että vaihdoin kengät ja poimin Petun mukaani. Petun kanssa mentiin pitkäänkariin, ja käytiin tietä pitkin / ja osittain luontopolkua pitkin lenkki. Petu oli niin sipissä lenkistä, että ennen kotiin lähtöä kävin uittamassa sen lintutornin luona. Kotona olin vasta 23 maissa, ilta meni sujuvasti koiraharrasteissa :) Ja kyllä nää helteet sais loppua !!! Ehkä huomenissa vois vielä pikkaisen aurinko pilkistää, meinaan huomenna Kokkola kutsuu :) ja Torstaillekkin on suunnitelmissa kivaa bileiltaa :) Siitä lisää myöhemmin.

... kuten tästä kuvasta näkyy ;) Voi hyvää päivää miten ihminen saakin noin kyrpiintyneen ilmeen naamalleen rop/vsp kuvassa kehässä kun pitäisi olla päivän iloisin hetki ???
Näköjään meikältä onnistuu ihan mikä vaan. Vaasan ryhmäkuvat netissä oli ihan kammoja kun kaulanahkat jäi Titon kurkkuun, nyt pidin huolen siitä, että kaulanahkat eivät ole kasassa, niin voiko olettaa että osaisin montaa asiaa katsoa samaan aikaan, kuten takajalkoja ? Ei voi :( Harmittaa kun oli kuvaaja matkassa, olisin kerrankin saanut live tilanteessa kuvia kehässä... näillä mennään ja itseähän tässä voi syyttää ;)

ROP: Bullberry Torquil ja VSP: Bullbugbear's Huldahuoleton

Nooh, eipä mennä asioiden edelle :)
Lauantaina siis startattiin kohti Ruåttia klo 16 maissa. Lämpölukemat huiteli lähempänä kolmeakymppiä, ja minä ajattelin että tulossa on painajaismainen reissu.
Ennen lähtöä pistin "kristalliviilennyspeitteen" pariksi tunniksi jääkaappiin, ja jäähdytin auton ilmastoinnilla ennen kuin pistin Titon autoon. Kalterissa oli kiinni tupakansytyttimeen laitettava iso puhallin, pistin sen heti päälle ja lisäksi kastelin vielä koiran jääkylmällä vedellä ennen lähtöä. Matka meni oikein mallikkaasti, Tito veteli viileässä sikeitä melkein koko matkan. Eka kerran pysähdyimme Kemissä ja seuraava etappi olikin Haaparanta ja maximarket. Sieltä vähän evästä sämpylää ja jätskiä ja matka jatkui Övertornion kautta Jokkmokk nimiseen paikkaan joka on Överkalixissa. Siellä olimme noin 21 aikaan illalla. Mökki ei todellakaan ollut ihan sitä mitä netissä luvattiin, mutta kyllä siellä yönsä nukkui. Maisemat olivat ihan HUIKAISEVAT mökki sijaitsi sellaisen kalaisan kosken vieressä ja siksi paikka olikin täynnä kalastajia. Kahvion/ruokapaikan yhteydessä oli jopa pieni kalastusmyymälä ;) Perille päästyämme lähdimme heti vähän kävelemään Titon kanssa ja katselemaan maisemia. Kameroita meillä oli mukana kaksin kappalein, ja kun tilaisuus oli, kuvasimme harjoitusmielessä kuohuvaa koskea erilaisin valoitusajoin ja eri kokoisilla aukoilla. Matkassa oli jalustakin. Tässä pari näytettä koskikuvista :)



Kuvat: EijaT

Lenkin jälkeen kannoimme kamat autosta sisälle ja teimme vuoteet valmiiksi, ja annoin Titolle iltasapuskan, niin kello alkoikin lähennellä puolta yötä ja oli mentävä nukkumaan...
Alkuyö meni kuunnellessa Titon läähätystä, sitten se nuoli mahaansa, jota ilmeisesti mäkäräiset ehti kupata... Seuraavaksi se alkoi haukkumaan kun mökin ulkopuolella liikkui porukkaa... Kun kielsin sitä, se meni ikkunaan ja heilutti häntää koko ajan ulkona liikkuville ihmisille... HUOH! Jossain vaiheessa Tito oli rauhottunut, ja itsekkin olin uuvahtanut jonkinlaiseen horteeseen, kunnes kello soi 5.20.
Ei muuta kuin Titon kanssa pieni lenkki viereisessä metsikössä, sitten pesulle ja vähän naamaa ja hiuksia kuntoon ja menoksi. Keitimme murukaffet että vähän sai silmiään auki. Annoin Titolle vain viilin, ja laitoin ruokakuppiin valmiiksi ruoan + maksalaatikkoa ja laitoin kupin kylmälaukkuun. Lähempänä puolta seitsemää starttasimme kohti Gällivarea jonne oli vielä 140 km ajomatka. Mulla oli ollut yön ajan jääkaapissa se titon "kristalliviilennyspeite", joten se oli taas "kuin uusi" kun nakkasin sen titon alle.
Ajomatka meni sujuvasti Eijan lueksiessa ääneen kameran käyttöopasta (meillä on samanlaiset kamerat) paljon uutta tuli opittua tuolla ajomatkalla ;) Nähtiin useita poroja matkan varrella. Vähän jälkeen klo 8 olimme perillä Gällivaressa. Kehä alkoi todella aikaisin, koskaan ennen en ole ollut näyttelyssä jossa kehät alkavat klo 7.30 :) (Suomen aikaa klo 8.30) Siirryimme kehän reunalle, ja katselimme 19 bernin arvostelua. Tito oli energisyydessään suht ok, on ollut paljon kamalampikin.
Titon vuoro oli ensimmäisenä bullmastiffeista... eli nuorten luokassa oltiin ja Titohan oli taas sitä mieltä että tuomari ja kaikki kehäsihteerit sun muut ovat aivan ihania, se heilutti häntää, teki iloloikkia ja pussaili tuomaria... tuomari ei voinut kuin nauraa...

tuomarin syynissä


tässä teputellaan kehässä...



ja tässä... katsokaas mikä kontakti :)

Kuten yllä kirjoitin lopputulema oli sitä mitä lähdimme hakemaankin, eli Tito oli PU1 SERT CACIB ja ROP!

Tässä tullaan kehästä ulos kera kahden punaisen nauhan ja ck:n ja
se kontakti pysyy tokokoira mikä tokokoira ;) Kontakti taitaa olla
tosin punaiseen nauhaan enemmän kuin minuun :)

Titon arvostelu oli tälläinen:
"22 months. Good expression with lovely eye. Good dentition. Well built male with hard condition. Good angulation front & rear. Good topline. Good depth of chest. Moved freely with reach & drive. Wonderful temperament.

- Dorothea Carrol - Irlanti 28.6.2009"

Kehien jälkeen hain palkinnot, samalla poroteemalla mennään kuin Rovaniemelläkin, eli otin sellaisen ihanan maitolasisen tuikkuastian jossa oli poron kuva ;)
Sitten matka jatkuikin saman tien kohti Raahea. Ei käynyt edes mielen vieressä jäädä ryhmiin, olisimme melkein Raahessa kun ryhmät vasta alkavat.

Ekan kerran pysähdyimme jo joitakin kymmeniä kilometrejä jälkeen Gällivaren jälkeen, oli PAKKO saada ruokaa :) Ostimme IHANAT omatekoiset lohileivät (nainen kertoi leiponeensa leivänkin itse aamulla) ja kaffet. Levähdyspaikka oli ihanalla paikalla joen rannalla ja vieressä oli metsä. Tito sai oman ruokansa ja sen jälkeen käytin Titon vielä pienen lenkin metsässä.

ihana pieni kesäkahvila. Sinisessä "kopissa" savustettiin siikaa, taivaallinen tuoksu. Olisivat olleet valmiita vasta 40 min. kuluttua joten emme malttaneet jäädä odottamaan.


tito sai mun lohileivästä kurkut... valitettavasti emme saaneet ikuistettua tilannetta jossa kurkku lensi kaarella maahan, itse lohileipä olisi maistunut paremmalta ;)

Tästä ajelimme suoraan Haaparantaan. Tito kuorsasi sikeästi koko matkan ! Vaikka auton mittari näytti +24 astetta, Titolla ei ollut kuuma viilennyspeitteen ja puhaltimen ansiosta. Haaparannassa kävimme vuorotellen kaupassa, auto oli koko ajan käynnissä ettei Titolle tule kuuma. Piti hakea perinteiset riisipuurot, ristikkoperunat sun muut kun kylmälaukkukin oli sitä varten matkassa. Käytin myös Titon ulkona parkkipaikan vieressä olevalla nurmialueella. Ja Tito sai kaupasta kermaviilin että jaksaa loppumatkan istuskella autossa ;) Haaparannasta kotiin matka oli tuskaisin, pari litraa meni energiamehua joka oli höystetty kofeiinilla ja guaranalla. Välillä tuli vettä taivaan täydeltä ja välillä paahtoi aurinko. Kello taisi olla 18 ennen kuin olimme kotona.
Suuri kiitos Eijalle matkaseurasta ja kuvauksesta !!!
Olen ilmoittanut Titon ensi viikonlopulle Piteåon Ruotsiin, mutta jätämme reissun väliin, kun tarvis on vain yhdelle ruotsin cacibille, sertejäkin on jo kaksin kappalein, ja kun eivät jää lepäämään niin joudutaan kuitenkin joskus vielä ruåttissa pyörähtämään jos valionarvo meinataan saada...
Petunia oli ollut markon kanssa mökkeilemässä ja uimassa viisi tuntia, joten molemmat nukkuivat kuin tukit koko loppuillan, ja eipä itsekkään tarvinnut unta houkutella :)
Loppuun vielä kuva Gällivaren näyttelyalueesta. Isot kehät nurmipohjalla ja paljon tilaa kehien ympärillä, paljon parempaa näyttelypaikkaa ei olisi voinut olla ;)

Useampi on sanonut että mulla on HYVÄ TUURI kun sattu kenties kesän kovimmat helteet mun lomalle... Olisin ilomielin suonut nämä helteet jollekkin auringonpalvojalle, itse en todellakaan sitä tyyppiä ole, ja olisin tuhannesti mieluummin nauttinut kesästä ja piiitttkiisstä lenkeistä koirien kanssa viileämmässä säässä.
Mutta tähän on tyydyttävä, ja tästä iloittava :)

Eilen päivä meni kartsalla kaverin kanssa shoppaillessa :) Käytiin ensin araratissa lounaalla, syötiin seisovasta pöydästä. Sitten kierrettiin lähes kaikki Raahen vaateliikkeet. Tällä kertaa meikällä ei ollut tuurit kohdillaan, en löytänyt MITÄÄN, kaveri taas vaikka mitä.
Kirjakaupasta ostin kuitenkin kevyttä kesälukemista, eli kolme pokkaria ja sitten ostin skräppi-albumin ja sellaisen pakkauksen skräppäystä varten. Sitten ostin ihanan vihon/kirjasen, jonne alan keräämään tästä mun homeopatia harrastuksesta tietoa :) Pialta sain jo kattavan kuvauksen niistä homeopaattisista mitä mulla on :)
Pentikiltä ostin entiselle naapurille lahjan, saimme aiemmin nimittäin kutsun hänen syntymäpäivilleen, jotka ovat tulevana viikonloppuna, mutta sinne ei valitettavasti päästä näyttelyreissun takia.
Sitten ostin kukkakaupasta aikas ison chilipaprikakasvin, jossa oli isot kukat. Varmaan loppukesästä on odotettavissa satoa :) Ja mukaan tarttui myös viljelmä, jossa oli basilikaa ja ruohosipulia sekä persiljaa. Musta tulee pikku hiljaa näköjään jonkin sortin farmari :)
Kotiin tultuani käväisin vielä ruokakaupassa, ja kokkailin samaa salaattia kuin juhannuksena uusista perunoista ja fetasta. Idea lähti siitä, että edellisenä päivänä tulomatkalla fyssariltä soitin Markolle että laittaa uudet perunat tulelle. Juu-uu oli laittanut, mutta niitä olikin sitten hieman reilu satsi, kilon pussin oli keittänyt kahdelle hengelle :) Joten edellisen päivän perunan jämistä tein salaatin, ja myöskin edellisen päivän kreikkalaisesta salaatista jäi puoli pakettia fetaa, joten "jäämistä" saatiin salaatti. Lisäksi grillattiin lihavartaita. Mun vartaista iso osa meni koirille, yök mitä sitkeää lihaa:(
Iltasella käytiin Titon kanssa eläinlääkärillä puntarilla. Nyyh ja niisk, minne meidän pieni mies katoaa ??? Siis luulin että se olis laihtunut, kun on koko ajan niin sairaan nälkäinen, ja aamua iltaa maha kurisee ennen ruoka-aikaa. Ei ollunna sitten laihtunut, elopainoa oli tässä vaiheessa 66 kg, ja se ei todellakaan ole vielä aikuisen uroksen massassa. Jotta tässä jännittyneenä odotellaan mikä hevonen siitä vielä kasvaa ??? Meidän tellukin läskeimpinä aikoinaan painoi 68 kg, ja OLI VALTAVA. Ja tämä keskenkasvuinen nuorukainen painaa lähes sen, huh huh ja apua. Ja tito ei todellakaan ole lihava, sen selän leveys on samaa luokkaa ku Petulla, joka on huomattavasti Titoa matalampi ja sentään aikuinen uros. Siitä eläinlääkärireissusta sen verran, että eläinlääkäri tuli ulko-ovelle vastaan, kun kävin ensin katsomassa että siellä ei ole muita, jotta päästään puntarille... Avasin takakontin ja Tito ryntäsi tuhatta ja sataa ensin tervehtimään sitä niiin ihanaa lääkäriä ja sitten vastaanottohuoneeseen... sillä oli tosi kivaa tonkiessa mm. roskikset siellä. Ainakaan eläinlääkärikammoa sillä ei ole :)
Sieltä pyyhällettiin Tuomiojan metsiin lenkille. Voin sanoa että siellä oli sairaasti verenhimoisia ja äkäisiä sääskiä, pitkä väsytyslenkki kutistui aikas pieneen lenkkiin :( Ei kyenny ei ! Petunian kanssa lenkkeiltiin tässä lähimaastoissa. Lenkille lähtiessä herra istuutui auton eteen, ja oli sitä mieltä että autolla lähdetään kun titokin pääsi :) Piti sanoa muutama valittu sana, jotta sain sen liikkeelle, mutta sitten kun liikkeelle päästiin, se meni mukisematta lenkin.
Tänään sitten oli kaikenlaisia kiireitä, reissuun valmistustautumista ja kaupassa käyntiä. Iltapäivällä pyyhälsin Kaisalle kuvaamaan kahta pientä nahkatyttöä ;) Tytöt olivat sisaruksia, aikamoisia söpöliinejä molemmat.
Ehdin tänään muokata tytöille vain "lohdutuspalkinnot" reissun jälkeen sitten palaan taas kuvien maailmaan :) Minä istuttelin niitä penturaukkoja jos mihin aurinkotuoleihin ja koreihin ja pation tuoleihin :) Varsinkin Noppa esitti kaikki mannekiinin kykynsä, ja esitteli itseään pää kallellaan :)

Eli tässä poseeraa Peppi ja Noppa



Ja noppa koriin sullottuna :)


ja peppi aurinkotuolissa, voiteet vaan puuttuu nahkasta :)

Illalla käytiin petunian kanssa taas kastelemassa porukoiden kukat, ja Petunia nauttii kun saa juosta pitkin pihaa. Aina ensin kuitenkin pitää käydä tarkistamassa sisältä että onko Iita kotona :) Sitten mentiin vielä meren rantaan katselemaan Pekan Päivien menoa, ja sitä kyllä olikin riittämiin, nurmikkoalueet täynnä nuorisoa :) Siellä me nuorison seassa lenkki kierreltiin. Joillakin oli koiriakin mukana.
Titon kanssa käytiin kotoa lenkki lähimetsässä. Se oli virhetikki, siis ne SÄÄSKET. Niitä oli mustanaan, ja ne hyökkäs varsinkin mun päänahkaan ja paljaisiin sääriin !!!!
Kun siirryttiin metsästä tielle, ne tuli perässä, sain huitoa niitä kotiin saakka... KELE!

Illalla olen jo vähän valmistellut reissua. Lähdetään huomenissa Titon kanssa kohti Gällivarea. Meidän kaveriksi ja hovikuvaajaksi lähtee Eija :) Olen suihkutellut illan mittaan "aqua coolkeeper" peittoa, jonka hankin viime kesänä Aksalle, joka jäi kuitenkin käyttämättä Aksan sairastumisen takia. Peitteen sisällä on siis kristallia jotka imevät itseensä vettä, ja peitteen pitäisi pysyä viileänä kaksi päivää. Aika näyttää pitävätkö mainospuheet paikkaansa :) Laitan sen huomenissa vielä ennen lähtöä hetkeksi jääkaappiin. Ilmastoinnin lisäksi mulla on kasteltava pyyheloimi Titolle, ja autossa tupakan sytyttäjään kiinnitettävä viilentäjä. Eiköhän herra pärjää näillä vermeillä matkan. Yövytään Överkalixissa. Meillä taitaa olla pitäjän hienoin mökki... Mattimyöhäinen kun on, niin on otettava mitä jäljellä on. Eli ISO mökki jossa mm. täysvarusteltu keittiö jolla ei tehdä yhtään mitään... mutta parempi sekin kun ei mitään.
Alkuperäinen suunnitelmahan oli lähteä kesälomareissulle, mutta kiitos markon työpaikanvaihdoksen, suunnitelmat meni uusiksi. Petunian olen ilmonnut ja maksanut mutta se jää Markon kanssa kotiin, ja pääsee huomenissa nauttimaan lempiharrastuksestaan uimisesta mökille. Tää vaikenee, ja palaa tulosten merkeissä asiaan ensi viikolla.
Se piti vielä mainita että ystäväni koira leikattiin tänään Akuutissa, kohtu oli niin täys mätää, että oli räjähdyspisteessä, viimeinen hetki oli leikata. Toivottavasti toipuminen lähtee sujumaan hyvin!

Lomapäivät menevät ihan vilauksessa, huomenna on jo torstai :( Menis työviikotkin yhtä nopeeta...

Nooh, maanantaina pidin sanan varsinaisessa merkityksessä LOMAA, nukuin niin pitkään kuin nukutti, ja istuskelin ulkona nauttien auringosta. Sain pestyä pari koneellista pyykkiä, ja kokkailin tonnikala- kasvistäytteisiä rullarieskoja. Titon kanssa kävin illalla pitkän lenkin pitkässä karissa luontopolkuja ja teitä pitkin, vähän kahlailtiin meressäkin. Petun kanssa käytiin lapaluodossa lenkki ja sitten mentiin koirien uimarannalle viilentymään ;)

Tiistaina kokkailin päivällä JÄLLEEN liemessä-blogin antimia :) Voin sanoa että tää oli aika HYVÄÄ ;) Elikkäs tein MILJONÄÄRI JUSSIN KLASARIKANA - TV:STÄ TUTTU pastaa. Kannatti kokeilla, resepti tulee tässä :)

250 g pastaa
300 g naturel kanasuikaleita
1/2 homejuusto (Aura)
2 dl creme fraiché ruokakerma (5 %)
1 sipuli
1 tuore parsakaali
1 tuore chili
Kanan maustamiseen: suola, pippuri, curry, paprika, juustokumina, valkopippuri

Keitä pasta ja höyrytä parsakaalia n. 10-15 min. Kuullota sipuli ja paista kanasuikaleet valkosipuliöljyssä ja mausta kevyesti. Lisää joukkoon murustettu homejuusto, pilkottu chili ja ruokakerma. Heitä lopuksi sekaan parsakaali ja anna hautua vielä muutama minuutti. Sekoita pasta kastikkeen joukkoon ja tarjoile parmesanraasteen ja valkosipuliöljyn kanssa.
Joku oli kommentoinu ko. blogiin että parsakaalin tilalle voisi laittaa ananasta, mutta ei meillä - en inhoa mitään niin paljon kuin lämmintä ananasta, yöks !

Iltapäivällä pyörähdin Pettiinasta hakemassa Eaglen ruokasäkin, ettei herrat näe nälkää :)
Iltasella treenattiin petunian kanssa vimppa kertaa ennen taukoa. Elokuussa sitten jatketaan. Otettiin noutoa, meni ok, tosin pikku kapulalla, isommalla jolla tito noutaa ei onnistunut, tulipahan kokeiltua. Sitten otettiin seuraamisia, joista palkittiin räväkästi joko lelulla tai riekkuen. Ne meni Petun kanssa todella hyvin. Sitten otimme yksitellen luoksetuloja, niissä ei valittamista. Sitten otimme yhdistetyn harkan luoksetulosta ja noudosta. Luoksetulon päätteeksi nakattiin noutokapula. Ekalla kerralla petunia varasti luoksetulon, eli tuli ilman käskyä. Palautin takaisin paikalleen, ja toisella kerralla homma onnistui. Oli sen verran lämmin keli, että kävin välillä uittamassa Petun meren rannassa. Se olikin virhetikki, kaikki kentän pölyt ja murat tarttui sen turkkiin. Tosin itse koira oli huomattavasti pirteämpi.
Treenien jälkeen nakkasin Petun kotio, ja vaihdoin Titon kyytiin. Ensin suunnistin meren rantaan kuvaamaan uutta valioa - Elmoa. Kuten arvata saattaa mun tuurilla se ainoa päivän pilvinen hetki tuli kun mun piti Elmosta kuvia ottaa. Kuvat ovat laadullisesti pimeitä, ja en ole YHTÄÄN niihin tyytyväinen. Ei voi mittään! Koira seisoi ja esiintyi tällä kertaa todella hyvin. Kuvien on määrä tulla doggilehteen. Tässä yksi kuva näytille, joka on siis lehteen menossa ja siis muutettuna mustavalkoiseksi lehteä varten.

Upea otus tää JV-08 V-08 FI MVA ANXIOUS FIFTH ELEMENT

Painelin kuvaussession jälkeen Titon kanssa Tuomiojalle metsään. Voin sanoa että sääskiä oli ihan vaan "muutama" ja ahnedittiin ehkä liikaa. Kävin nimittäin saman lenkin kuin olen talvella käynyt, Tito juoksi ku aropupu ja leikki kepeillään. Kotona menikin sitten aikamoinen tovi läähätellessä... Täytyy muistaa seuraavan kerran että kesällä on hieman korkeammat lämpötilat ku talvella :)

Tänään sitten lähdettiin aamupäivällä Titon kanssa kohti Oulua. Ensin  mentiin Tassulan puotiin, josta tuli ostettua aikamoinen lajitelma, murre-mixejä, neuta ja lihoja. Lisäksi ostin kokeeksi ties minkä elukan korvia, yksi oli ainakin jänes :)
Sieltä suunnattiin fysioterapiaan. Titolla oli jälleen alaselässä jumeja vasemmalla puolella, ja oli virhetikki lähteä shortsit jalassa. Kun selkään kävi kipeetä, meidän herrahan rimpuili ja potki sitä rataa, että meikän jalat oli ihan naarmuilla :( Lopuksi taas vasemmalle puolelle "sähköhoitoa" jonka aikana Tito meni vapaaehtoisesti makaamaan, ja koko kotimatkan nukkui. Tää on IHMEELLISTÄ. *Saiskohan tuota sähköhoitoa kotiinkin* ;)
Kotiin päästyämme Tito otti päiväunet ja sitten lähdettiin treenaamaan. Ensin noutoa, Tito toi kapulan pariin kertaan  ja olin siihen enemmän kuin tyytyväinen näillä helteillä.
Sitten otettiin seuraamista, juoksua, hidasta kävelyä ja loppuun lelu / riekkumispalkka. Tito oli TODELLA hienosti kuulolla ja seuraamisissä ei ole valittamista. Luoksetuloja otettiin pari kappaletta, niissä ohjaaja varmisti paikalla pysymisen, vaikka ei niissä ongelmaa ollut. Titon kanssa käytiin treenien jälkeen vielä lenkki rannassa, Tito lähinnä kahlaili. Ja jäin mie parin ihmisen kanssa suustani kiinni kentälle, me vaan sellainen tunteroinen parannettiin maailmaa :) Oli kyllä terapeuttinen keskustelu, ja sainpahan kuulla että pilkka saattaa joskus sattua omaankin nilkkaan ;) Tämänhän olen tiennytkin, joskus näköjään se sattuu nopeastikkin, toisinaan vähän myöhemmin.
Sitten lähdin Petunian kanssa porukoille, ne kun ovat reissussa niin postit piti tyhjentää ja kukat kastella pihalla. Niitä ei ollutkaan sitten ihan muutama :(
Petunia juoksenteli pihalla irti sillä aikaa kun kastelin ja kastelin ja kastelin...
Ai ja mutsistakin on tainnu nettishoppailu friikki, paketti Jerseyn saarilta löytyi senkin postilootasta :)
Sitten painelimme Petunian kanssa Lapaluotoon lenkille, ja lenkin jälkeen uimaan. Nakkelin keppiä veteen, ja hyvin tää meitin noutaja ne toi rantaan:)

Loppuun vielä kuvia jotka otin porukoilla ollessani pari viikkoa sitten.

Tässä poseeraa mun veljen beagle Tessa

samoin tässä. Vaikka mie en näistä beagleistä mittään ymmärrä, minusta tää
Tessa on aikas sievä ;)

Sitten sarjassamme kuvia joissa kamera / tarkennus ei pysynyt 9 vuotiaan Iitan perässä

iita 9 vee ja tessa leikkivät


Iita kätkee luutaan jonka kaivoi esiin jostain muinaishaudasta. Ihan
hetkessä uutta piilopaikkaa ei löytynyt, luun kanssa mentiin pitkään
hartaasti ja lujaa ennen kuin uusi sopeva kätkö löytyi :)


tässä juodaan leikin päätteksi yhdessä vettä ;)

Rovikselle starttasimme aamusella puoli 8 aikaan. Petunia sai jäädä kotiin, koska ajattelin että jos tulee lämmin sää Petu ei todellakaan nauti autossa istumisesta "turistireissulla".
Näyttelypaikalla olimme hyvissä ajoin, ja kaikeksi yllätykseksi kehä oli etuajassa, tämä setä piti vauhtia arvosteluissaan :) Meitä ennen oli bokserit ja siinä välissä pidettiin ihan reippaan mittainen tauko, jotta arvostelut alkaisivat ajallaan.
Tämä romanianihme olikin sitten hammasspecialisti, eli purennalla oli suuri vaikutus arvosteluun. Kehässä oli sorapohja, osa koirista reagoi pohjaan ontuen / epäpuhtaasti liikkuen, mutta tämä ei vaikuttanut arvosteluun.

Titon arvostelu oli muuten positiivista, mutta purenta ei herran mielestä ollut tarpeeksi tiivis. Tuloksena PU3 sija SERT. Onneksi kuitenkin saatiin eri, Viivin Aune sai alapurennan takia H:n. Arvostelua en viitsi edes kirjoittaa erinomaisine kroppineen ja kulmauksineen, kyllä ne kulmat taitavat ennemmin olla niukat kuin erinomaiset :) Arvostelun nopeus oli sitä luokkaa, että hyvä että ehti koirasta kuvan näpätä kun koira oli jo arvosteltu.
Positiivisinta oli se, että pytyn sijaan sai valita palkinnoksi hopeisen poron, johon oli kaiverrettu teksti "rovaniemi". Se erottuu joukosta tavis pyttyjen joukosta muistona :)
Päivän suuri uutinen oli se, että Hannan dogista Elmosta tuli valio 17:lla sertillä !!!!
Aikamoinen saavutus kerätä tuollainen serti määrä, Titolla vasta kymppikerho häämöttää :) ONNEA Hanna & Elmo tätäkin kautta !Lisäksi Elmo nappasi vielä ryhmässä sijoituksen, sijoittuen neljänneksi. Lupasin Hannalle että huomenissa yritetään näpsiä pojasta valiokuvat doggilehteen.
Tulomatkalla pysähdyimme ensin upealle levähdyspaikalle, jossa Tito sai kahlailla vedessä.

kännykällä otettu kuva levähdyspaikalta

Seuraava pysähdyspaikka oli Ranua, jossa kävimme ostamassa grilliltä ruokaa ja söimme ulkona grillin edustalla :) Myös Tito sai oman osuutensa, pitihän se SERTI-sapuska saada :)
Seuraavaksi pysähdyimme vielä ennen Oulua, ostimme Titolle oman jätskin ja ulkoilimme levähdyspaikalla. Siitä ajoimme suoraan kotiin, ja minä ONNETON tietenkin unohdin että jätin Petunialle ruokakupin esille aamulla, toivoen että se päivän aikana olisi jotain syönyt... ne sapuskat meni parempiin suihin ... HUOH! Tito oli saanut aamulla normi ruoka-annoksen ja näyttelyssä aikamoisen määrän froligeja. Lisäksi annoin sille vielä myöhään illalla lähes täyden ruoka-annoksen. En ollut USKOA KORVIANI aamulla, koiran maha huutaa ja murisee kuin se ei olisi saanut viikkoon ruokaa. Se ääni kuulu toiseen huoneeseen saakka. Ajattelin että Titolla on muuta mahavaivaa johtuen grilliruoasta / jäätelöstä joita todella harvoin saa... mutta EI, murina loppui kuin seinään kun Tito sai aamuruoan :) Uskomaton koira !
Petunian kanssa käytiin illalla lenkki Lapaluodossa, ja sen jälkeen mentiin koirien uimarannalle uimaan. Kivaa oli, piti sukellella ja leikkiä kepeillä ihan intona.
Kävin vielä illalla ostamassa siiderin itselleni raskaan näyttelypäivän päätteeksi. Täytyy myöntää, että oli niin väsy olo, että join siitä 1/3 osan ja kaadoin lopun viemäriin, ja painuin nukkumaan  :)
Tässä vielä kuva Rovikselta PU-kehästä, eli ekana PU1 valioluokan 1. Pertti ja valioluokan 2. Pepe ja sitten meitin Tito nuorisoluokasta. Kiitos kuvasta Päivi Kainulaiselle !



ja toinen markon ottama kuva, jossa ei näy ku komeat perät :)

Tänään sitten ekana lomapäivänä tuli nukuttua PITKÄÄN. Päivällä siivoilin ja pesin pyykkiä ja puhelimessakin tuli vietettyä aikamoinen tovi. Ystäväni koira Sofi on todella heikossa kunnossa, juhannuksen aikaan tuli kohtutulehdus, ja tänään kävi Akuutissa, ja koira joutuu loppuviikosta leikkaukseen. Lisäksi ilmeisesti reaktiona kipuun koiralla oli voimakasta ripulointia ja oksentelua, joka pisti koiran niin heikkoon kuntoon että huomenissa on mentävä Akuuttiin  tippaan (viikonloppuna oli jo tipassa päivystävällä) koska Kalium-arvot ovat vaarallisissa lukemissa. Ne täytyy saada nousemaan ennen leikkausta. Voimia Sofille ja Sofin perheelle !!!
Iltasella käytiin Titon kanssa pitkässäkarissa luontopolkuja ja teitä pitkin niin pitkä lenkki, että herra jopa hetken MAKASI autoon päästyään :) Rasti seinään :)
Petunia lenkkeili kotoa kummatissa pyörätie lenkin. Petuniakin jaksaa aina yllättää. Sellaisella peltopolulla eteemme tuli koira. Itse katsoin lähinnä omia jalkoja, että pysyn pystyssä polulla ja samalla selostin jotain lenkkikaverille. Eiköhän Petunia kiskaissut yllättäen eteemme tullutta koiraa kohti, että hyvä että pysyin pystyssä. Sain onneksi remmin tiukalle ja Petunialle sanottua muutaman valitun sanan sen käytöksestä, ja säikähdyksellä siitä selvittiin. Josko jatkossa katselisi eteenkinpäin välillä :)

Vaikka ruåttin kieltä inhoankin (sorry vaan Pia *nolotushymiö*) tää biisi on hyvä ;)
Ja saa aikaan kunnon kesälomafiiliksen :)

Mutta palaan vielä juhannusaattoon... sain kuningasidean käydä kuuluisan fantin kierroksen koirien kanssa (tästä oli uutisissakin koska Raahen kaupungin työntenkijät saavat käydä lenkkeilemässä sen työajalla ma aamuisin tai ke iltapäivisin). Ajattelin että olisi Titolle hyvää harjoitusta kun siellä liikkuu porukkaa, ettei jokaisen koiran / ihmisen tykö tarvii olla säntäilemässä. Nooh, harjoitusta tulikin sitten ihan kerrakseen... Fantissa olikin joku juhannusaaton tapahtuma, ja sinne tuli porukkaa joka suunnalta tasaisena letkana ihan tie sonnalla :) Saatiin oikein tehostettu harjoitus. Muutamat koiratkin tuli vastaan, ja esimerkillinen käytös tällä erää mun koirilta. Ennen kohtaamista otin makupalalla kontaktin ja se toimi tällä kertaa hyvin.

Juhannuspäivänä olin sitten oikein aktiivinen. Siivilöin edellisenä päivänä tekemäni mehun, josta tuli TODELLA hyvää. Raparperi ei siinä onneksi maistu nimeksikään :)
Istutin aiemmin hankkimani mansikantaimet sellaiseen "köynnöskassiin" niissä on muutamia kukkiakin jo :) Sitten kokkailin lounaaksi edelleen liemessä-blogista bongaamani reseptin mukaista pekoni-parsakaali pastaa. Illalla grillasimme lihaa kera kreikkalaisen salaatin. Tällä erää viinikokeilut piti jättää väliin, aikaisen aamuherätyksen ja Rovaniemen ajomatkan takia :(
Tässä pastan resepti:
PEKONI-PARSAKAALI PASTA

250 g pastaa
100 g pekonia
1 tuore parsakaali tai pussi pakasteparsaa
1 iso punasipuli
0,5 dl öljyä
2 valkosipulinkynttä
suolaa
pippuria

Keitä pasta ohjeen mukaan. Samanaikaisesti voit aloittaa sipuleiden ja pekonipalojen paistamisen. Paista kunnes pekonit ovat rapeita. Parsakaaleja tulisi keittää n. 3 min. Helpointa on heittää parsat samaan keitinliemeen pastojen kanssa muutamaksi minuutiksi. Sivele valkosipuliöljyä ohuelti uunivuokaan, kaada ainekset vuokaan ja sekoita. Raasta päälle parmesanjuusto. Annetaan olla vielä uunissa 180 asteessa n. 10 min.

Iltasella käytiin koirien kanssa todella pitkä oikein "väsytyslenkki". Ideana oli, että Tito ei olisi niiiiiiiiin energinen näyttelyssä kuin yleensä ja Petunian taas päätimme jättää kotiin, ja toivoin että uni maistuisi päivän ajan.
Muutaman kilsan lenkin jälkeen pojat pääsivät uimaan. Petu oli aika väsynyt tässä vaiheessa, mutta virkistyi silmin nähden uimisesta, ja taas mentiin satanen lasissa. Tito taas ei raasu uskalla uida, kahlailee vaan. Isänsä poika, Aksahan vaan kahlaili kun Petu meni uimaan kauemmaksi niin Aku alkoi haukkua ja "komentaa" että tule äkkiä takaisin rantaan :) Petunia on kuin hylje, se ihan sukeltelee veden alta keppejä yms.
Muutama kuvakin tuli ikuistettua tältä reissulta :)

Petunia vauhdissa :)


Tito ILMASSA (kuva on epätarkka, kun tässä vaiheessa kun aloin kuvaa
ottamaan tajusin ettei kamera ole edes päällä, laitoin sen päälle ja räppäsin
kuvan ilman mitään tarkennusta :))

Sitten Petunian uintikuviin, jotka ovat onnistuneet vähän paremmin tarkennuksen suhteen :)

... vettä korvassa


rantahylje :)


... ja taas ravistellaan sukelluksen jälkeen :)